PolAMK - Julkaisut
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Julkaisut




Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2017
Aihe:Polamk raportteja 131 
ISBN-13:978-951-815-349-1 
Julkaistu:2018 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Poliisiammattikorkeakoulu 
Saatavuus:Juvenes Print 
Sidosasu:pehmeäkantinen 
Tekijät:Jenita Rauta 

27.50 €

Tässä selvityksessä kuvataan poliisin tietoon tulleita epäiltyjä viharikoksia vuonna 2017. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Selvitys on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 lähtien sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja Poliisiammattikorkeakoulussa. Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seurantaa laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikoksiksi on määritelty henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehdyt rikokset, joiden taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan. Vuoden 2017 aikana poliisille tehtiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin osa (69,8 %) rikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuneita rikoksia. Uhrin uskonnolliseen taustaan perustuvien viharikosten osuus oli 20,2 prosenttia, vammaisuuteen 4,9 prosenttia sekä seksuaaliseen suuntautumiseen 4,1 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvista viharikoksista tehtiin 12 rikosilmoitusta (1,0 %). Poliisi käytti viharikosluokitusta yhteensä 451 rikosilmoituksessa (39 %). Tarkasteluvuonna tehtiin yhteensä 813 rikosilmoitusta etniseen tai kansalliseen taustaan perustuneista rikoksista. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat henkilöt osoittivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Tavallisimmin tapahtumapaikkana etniseen tai kansalliseen taustaan perustuvissa rikoksissa oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori sekä internet. Suurin osa tämäntyyppisistä rikoksista tapahtui aamun ja illan välillä, ne olivat kestäneet pidemmän aikaa tai niillä ei ollut selkeää aikaa. Aiempina vuosina yleisin tapahtuma-aika oli ilta ja yö. Vuonna 2017 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista suhteellisesti eniten kohteeksi joutuivat Afganistanin kansalaiset rikoksissa, jotka perustuivat etniseen tai kansalliseen taustaan. Uskontoon tai vakaumukseen perustuvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 58 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Näissä rikoksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli pahoinpitelyrikoksia. Uskontoon perustuvat rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä. Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvien viharikosilmoitusten määrä nousi viidellä prosentilla. Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia, joista 57 prosentissa rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu. Vammaisuuteen perustuvia rikosilmoituksia löytyi 57, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hieman yli kolmasosa rikoksista oli pahoinpitelyrikoksia, ja epäilty oli useimmiten uhrille tuttu.


Takaisin